Aamusivut: En ole tavoitettavissa juuri nyt
Kirjoittajalinjalla jokainen aamu alkaa aamusivujen kirjoittamisella: kirjoitamme 7 minuutin ajan sitä, mikä kulloinkin pyrkii pintaan: faktaa, fiktiota, runoja, tajunnanvirtaa…
Aamusivuja ei koskaan tarvitse näyttää kenellekään. Paitsi nyt. Nyt näytän osan sivuistani teille!
Sivuja on hieman editoitu esimerkiksi joidenkin sanojen ja asettelun osalta.
***
En ole tavoitettavissa juuri nyt.
Tavoittaminen on kuin sairaus; kuin rutto, jota tartutamme toisiimme.
Hävettää, jos ei heti vastaa. Jos toinen ei vastaa, mietin, mikä on: onko se suuttunut jostain? Onko jotain tapahtunut?
10 minuutin viive on liikaa. Joskus jopa 5 minuutin.
En ole tavoitettavissa juuri nyt.
Jokaista välinettä pitää valvoa joka hetki. Lapsia, joita ei hetkeksikään voi jättää yksin. Kuin joku maailman tärkein viesti oikeasti tulisi kello 10.58 tiistaina.
Joskus maailman tärkeimmät viestit tulevat kello 10.58 tiistaina.
Koskaan ei tiedä, mitä koskaan tapahtuu. Siksikö niitä viestimiä täytyy vahtia? Että olisi vallan ja hallinnan illuusio, olisi hyvä ihminen, aina ja kaikkialla, kaikkien asioiden päällä, muttei koskaan tässä, ei koskaan nyt, kun tapahtuu.
Kun tämä tapahtuu.
Kuin puolet aivoissa olisi aina unessa. Digiunessa. Tulipa saavutettua, tulipa oltua. Tulipa tehtyä.
Tulipa vastattua heti.
En ole
tavoitettavissa
juuri nyt.
Tosi epäkätevää
tommonen
Onpa rohkeaa,
miten pystyt
Mä en kyllä pystyisi
En siis pysty tähänkään,
mutten kyllä tuohon
Ainakaan tuohon.
~ Maria Aarnio