Säätiöillä on Suomessa pitkä perinne yhteisen hyvän rakentajina. Ne ovat rahoittaneet kouluja, tutkimusta, kulttuuria ja hyvinvointia jo vuosisatojen ajan – riippumatta poliittisista muutoksista tai talouden vaihteluista. Säätiöiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta juhlistetaan 1.10. kansainvälisenä säätiöpäivänä.
Myös AhlmanEdun tarina on osa säätiöiden pitkää, merkityksellistä perinnettä. Gabriel Ahlmanin testamentin pohjalta vuonna 1904 perustettu Maamies- ja emäntäkoulu on vuosien varrella kehittynyt monipuoliseksi ammatillisen ja kansanopistokoulutuksen tarjoajaksi.
Vuodesta 1949 Ahlmanin koulun Säätiö on kantanut vastuuta Ahlmanin perinnöstä ja hänen tahtonsa toteutumisesta itsenäisenä koulutuksenjärjestäjänä. Säätiön hallitus huolehtii siitä, että AhlmanEdu pysyy taloudellisesti ja toiminnallisesti vahvana ja voi lisätä yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan myös tulevaisuudessa.
Säätiöt ja rahastot ry:n mukaan Suomessa toimii noin 2 700 säätiötä, joista noin 800 jakaa apurahoja ja muuta tukea. Vuonna 2023 säätiöt jakoivat yhteensä noin 538 miljoonaa euroa tieteen, taiteen ja yhteiskunnallisen kehityksen hyväksi.
Osa säätiöistä – kuten Ahlmanin koulun Säätiö – toteuttaa tarkoitustaan tuottamalla itse palveluita.
– Säätiölaitos on luonnollinen osa yhteiskuntaa. Se joustaa, toimii turvaverkkona ja tekee rahoituskentästä monipuolisemman. Säätiölaitos on vuosisatojen ajan vastannut valtionhallinnon vastuualueiden ulkopuolelle jääviin tarpeisiin, summaa kolmannen sektorin kulttuurin rahoitusta Turun yliopistossa tutkinut FT Suvi Heikkilä Säätiö ja rahastot ry:n verkkosivuilla.
1.10. vietetään kansainvälistä säätiöpäivää. Päivän tavoitteena on juhlistaa ja tehdä näkyväksi säätiöiden hyvää tekevää työtä yhteiskunnassamme.

Ahlmanin emäntäkoulun opiskelijoita hoitamassa oppilaitoksen mehiläistarhoja 1900-luvun alkupuolella.