Ravintola-alalta lapionvarteen: ”En kadu hetkeäkään”
Myöhään venynyt työvuoro. Kiire, stressi. Tulosvastuu ja esihenkilörooli. Noora oli päässyt nukkumaan taas vasta klo 4.30. Alainen oli soittanut, ettei pääsekään tekemään vuoroa, joten Noora oli jäänyt paikkaamaan. Tuleva viikonloppu kuluisi taas töissä. Kun hän ei ollut töissä, niin hän ajatteli töitä.
– Lapsetkaan ei varmaan kohta enää tunnista minua, kun olen niin vähän kotona, hän ajatteli.
Jonkun oli muututtava. Noora selasi somea ja vastaan tuli AhlmanEdun mainos puutarhurin opinnoista. Hän on aina pitänyt puutarhatöistä ja puutarhuriksi opiskelu alkoi kutkuttaa mieltä. Aika ei kuitenkaan vielä tuntunut oikealta. Hän haudutteli ajatusta vuoden verran, laittoi hakemuksen ja pääsi sisään kouluun opiskelemaan puutarhuriksi. Edessä oli opintovapaan anominen, koulurepun pakkaaminen ja ensimmäinen koulupäivä. Elokuussa Ahlmanin mäelle ajaessaan hän ei vielä osannut arvatakaan, millainen kokonaisvaltainen seikkailu kahdesta vuodesta AhlmanEdulla tulisikaan.
Ei sittenkään kalvosulkeisia vaan jotain ihan muuta
Nooraa mietitytti, että jaksaisiko sitä istua koulunpenkillä koko päivän, kuunnella kalvosulkeisia ja päntätä kirjoja. Hän pohti, että pääsisikö sitä näin aikuisella iällä vielä opiskelurutiiniin kiinni, jäisikö päähän mitään.
– Ahlmanilla opiskelu on hyvin käytännönläheistä. Ei tarvitse istua pulpetissa kasista neljään, vaan lähdetään ihan oikeasti ulos tekemään asioita. Ensin asiaa opiskellaan teoriassa ja heti lähdetään kokeilemaan, että miten se käytännössä menee, hän kertoo.
– Aamupäivällä saatetaan opiskella sisällä kasvibiologian asioita ja sitten iltapäivällä ollaankin jo kädet mullassa koulun puutarhurin kanssa, Noora jatkaa.
Noora on tyytyväinen koululta saamaansa ohjaukseen ja opetukseen. Hän kehuu opettajien tietotaitoa.
– Jokaisella opettajalla on oma vahva osaamisalueensa ja he jakavat mielellään tietoa.
Opinnot ovat sisältäneet myös paljon retkiä puutarhakohteisiin, yritysvierailuja ja yhteistyöprojekteja alan yritysten kanssa. Noora kiittelee yrityksiä, jotka ovat ottaneet opiskelijat avosylin vastaan. Hän kertoo vierailujen laajentaneen näkemystään siitä, mitä viherala voi edes olla ja minne alalla voi työllistyä.
– Olemme käyneet sellaisissa paikoissa, joita ei edes aiemmin tiennyt olevan olemassa.
Erityisesti Nooran mieleen on jäänyt Pölkinvuoren Kasvimaailmassa istutetut tuhannet ja taas tuhannet kukkasipulit ja esittelykierros Arboretum Frickissä, jossa pääsi tutustumaan mitä erikoisempiin kasveihin.
Yllätyksenä Nooralle tuli erittäin hyvä ryhmähenki luokan kesken. Joukossa suurin osa on alanvaihtajia, joten on ollut helppoa ja luontevaa vaihtaa ajatuksia samassa tilanteessa olevien luokkakavereiden kanssa.
– Kaikki ovat olleet motivoituneita ja kaikilla on ollut halu muutokseen ja opiskeluun, hän kertoo.
Luokassa meno on ollut toisinaan rempseää ja monet naurut on naurettu.
– Asialliset hommat hoidetaan ja sitten heittäydytään, Noora jatkaa.
Vuorokausirytmi uusiksi
Opettajien vinkistä Noora hakeutui työharjoitteluun ML-Urakat Oy:lle. Yritys tekee muun muassa viherrakentamista ja maanrakennusta. Noora pääsi tekemään kivitöitä, istutushommia, nurmikonkylvöä ja siirtonurmikon asennusta. Oman mielenkiinnon mukaan sai kokeilla erilaisia työtehtäviä. Erityisen mielissään Noora on siitä, että pääsi ajamaan erilaisia työkoneita.
Työpaikka tuntui Noorasta niin nappivalinnalta, että hän päätti suorittaa kaikki valitsemansa tutkinnonosat ML-Urakat Oy:llä.
– Ensimmäisen viikon jälkeen jo ajattelin, että tänne minä kyllä jään. Eikä tarvinnut paljon keskustella, työnantaja oli heti sitä mieltä, että haluaa minut töihin sinne.
Noora kertoo onnistuneen harjoittelun avaimeksi oman asenteen ja sen, että koululla harjoiteltiin ja opiskeltiin kattavasti ennen harjoitteluun lähtemistä. Hän kehuu työkavereita, jotka ottivat hänet hyvin vastaan ja apua sai aina, kun kysyi.
– Mutta hankalin asia oli se herätyskello, joka soi aamulla kello 5.30, mutta kyllä siihenkin tottui, naurahtaa Noora, joka entisen ammattinsa vuoksi usein kömpi vasta nukkumaan noihin aikoihin.
Hollantilaisten poikien kanssa kivitöitä Tanskassa
AhlmanEdulla Nooralle tarjoutui mahdollisuus lähteä viikoksi Tanskaan vaihtoon paikalliseen ammattioppilaitokseen.
Häntä mietitytti, että riittääkö kielitaito ja kuinka kaikki sujuisi. Noora kertoo heti alkuun, ettei hänelle olisi tullut mieleenkään aikuisella iällä lähteä vaihtoon. Koululta kaikki oli järjestetty niin helpoksi, ettei tarvinnut kuin pakata työvaatteet laukkuun ja nousta lentokoneeseen, joten niinpä hän lähti.
Viikko oli ollut unohtumaton. Hän tutustui eri maalaisiin ihmisiin, sillä vaihto-oppilaita saapui Tanskaan muualtakin Euroopasta. Mieleen jäivät hulvattomat nuoret pojat Hollannista, joiden kanssa hän harjoitteli kivitöitä tanskalaisten opettajien johdolla.
– Olisi jäänyt harmittamaan, jos en olisi lähtenyt. Sai paljon uutta oppia ja meillä oli hyvä porukka. Oli mielenkiintoista huomata, että rakentamisen perusteet ovat samat, mutta asioissa saatetaan kuitenkin vähän soveltaa. Kun Tanskassa kamppaillaan tulvaongelmien kanssa, niin meillä mietitään routimista ja niin edelleen, hän toteaa.
Noora puhuu lämpimään sävyyn koulusta ja opiskelusta, mutta tänä keväänä on aika kurvata työelämässä kokonaan uusille urille. Hän valmistuu viheralan puutarhuriksi ja aloittaa kokopäiväiset työt ML-Urakat Oy:llä. Mielessä mahdollisesti siintää myös jatko-opinnot hortonomiopintojen merkeissä.
– Mutta nyt keskityn vain töihin, tälle kaudelle on taas monta hienoa työmaata tiedossa, Noora hymyilee.