Skip to content
Ammatillista koulutusta, taideaineita, pelilinjoja, lähiruokaa sekä kokous- ja majoituspalveluja maaseutumiljöössä, Tampereen keskustan kupeessa.

Onnea, Gabriel Ahlman 286 vuotta!

Gabriel Ahlmanin syntymäpäivänä, 8. syyskuuta, on hyvä hetki muistaa hänen elämäntyötään ja kiittää hänen jättämästään perinnöstä – sekä onnitella kaikkia, jotka saavat edelleen hyötyä siitä AhlmanEdun toiminnan kautta.

Kuka oli Gabriel Ahlman?

Gabriel Ahlman (1739–1799) oli tarmokas kruununvouti, assessori ja kartanonomistaja, joka teki merkittävän päätöksen: hän testamenttasi puolet omaisuudestaan köyhien lasten koulutukseen. Hänen toiveensa oli, että Tampereen seudun lapset saisivat oppia maa- ja kotitaloutta – taitoja, joilla oli suuri merkitys tuon ajan arjessa.

Ahlmanin kuoleman jälkeen hänen omistamansa Hatanpään kartano myytiin ja testamenttia alettiin toteuttaa. Prosessi oli pitkä ja täynnä riitoja.

Lopulta, yli sata vuotta myöhemmin, vuonna 1904 perustettiin Ahlmanin Maamies- ja emäntäkoulu. Sitä ylläpiti vuoteen 1923 asti Suomen Talousseura, sen jälkeen kannatusyhdistys, ja vuodesta 1949 lähtien Ahlmanin koulun Säätiö. Ahlman Gabrielin perintö jatkuu edelleen AhlmanEdun toiminnassa.

Gabriel Ahlmanin esimerkillinen lahjoitus levisi laajalle: hänen aloitteestaan syntyneet Ahlmanin pitäjänkoulut tarjosivat ilmaista opetusta yli Tampereen ja lähialueiden 7 500 lapselle vuosina 1811–1886 ja olivat mukana viitoittamassa tietä kansakoulujen synnylle.

Lyhyt sanasto:

  • Kruununvouti oli Suomessa 1500–1900-luvuilla kihlakunnan ylimpänä viranomaisena toiminut valtion virkamies. Hän vastasi veronkannosta, järjestyksenpidosta ja syyttämisestä. Kruununvoudin virat lakkautettiin vuoden 1945 alussa, jolloin veronkeruu siirtyi lääninhallituksille ja muut yleishallintotehtävät nimismiehille.
  • Assessori oli 1700-luvulla tuomioistuimissa ja muissa hallintotehtävissä toiminut oikeudellinen virkamies, joka avusti tuomaria tai esittelijää.
  • Hatanpään kartano perustettiin 1690-luvulla nykyisen Tampereen kaupungin alueelle Pyhäjärven rannalla. Kartanosta on säilynyt kartanopuisto sekä useita rakennuksia, kuten 1800-luvun lopulla rakennetut päärakennus ja huvilarakennus.

 

Lähteet:
Lahdes, Erkki (1958): ”Hatanpään omistaja Gabriel Ahlman ja hänen testamenttinsa”. Tammerkoski -lehti. Tampere-Seura
Sarkkola, Leena (2004): Ahlmanin hengessä 1904–2004. Ahlmanin koulun Säätiö.

Muotokuva Gabriel Ahlmanista.

Tiesitkö tämän Gabriel Ahlmanista?

  • Nousu tavallisen kansan parista: Ahlman nousi koulutuksen ja laajan lukeneisuutensa avulla köyhästä pappisperheestä vaikutusvaltaiseksi virkamieheksi ja kartanonomistajaksi.
  • Käytännöllinen testamentti: Hän suunnitteli lahjoituksensa niin, että se kohdistui sekä koulutukseen että viljelystoimintaan – se oli poikkeuksellista hänen aikanaan!
  • Kunnianosoitus: Ahlmanin muistoksi lyötettiin muistomitali vuonna 1802. Siinä on hänen kuvansa sekä latinankielinen teksti Usque beneficus, mikä tarkoittaa suomeksi ”ainainen hyväntekijä”. Mitalin ensimmäinen kappale luovutettiin kullattuna kuninkaalle, myöhemmin sellaisen saivat mm. pitäjänkoulujen parhaat oppilaat.