Sinulle kirjoittaja,

Minä tiedän, että haluat kirjoittaa itsesi ulos itsestäsi. Haluat saavuttaa jotakin uutta. Tapailla laitojesi ääriä ja kokea kaiken. Haluat kokea sen, kuinka lähdet veneellä aamuyöstä. Airot halkovat rasvatyyntä veden pintaa. Soudat vielä senkin jälkeen, kun kätesi tuntuvat raskailta ja airot ovat hieroneet kämmeniisi jäljet. Tiedät, kuinka hankain kirkuu joka vedolla, kunnes kumarrut kastelemaan sen.

Kuikka huutaa kaukaisella rannalla. Ääni kantaa vettä pitkin. Kuulet sen. Kala hyppää, ja veden pinta täyttyy renkaista. Airoista jää jäljet veteen. Ne rikkovat kermaisen pinnan pyörteiksi. Veden pinta kuin viilin. Samettinen ja koskematon. Sielusi pinta on jotakin aivan muuta, sillä tiedät, että jokainen syvältä tullut sana on osa sieluasi. Jokainen ihminen on jollain tapaa rikki, eikä yksikään meistä ei ole täydellinen. Sinä soudat aamuyössä ja rikot järven pinnan yhä uudelleen ja uudelleen. On päästävä eteenpäin.

Haluan sanoa sinulle, että asioita on vain tehtävä. On tehtävä työtä tunteakseen olevansa elossa. On istuttava yksin ja on kirjoitettava. On tehtävä asioita välillä vailla mieltä ja merkitystä. Joskus on myös pystyttävä olemaan kyseenalaistamatta, kritisoimatta ja arvostelematta. On keskityttävä vain asioihin, joihin itse voi vaikuttaa. Kääri siis hihasi ja kirjoita. Ravitse itsesi sanoilla. Vältä määrittelemästä mitään ja ketään, itseäsikään. Jokainen uusi aamu on uusi mahdollisuus. Souda siis rohkeasti myös vailla suuntaa. Luota ja kirjoita.

Tiedäthän, että et voi vetää perässäsi väkisin valoon niitä, jotka eivät sinne halua? Mutta mitä jos sinä sädehtisit siitä huolimatta? Mitä jos olisit täydellä riemulla ja kaikella kirkkaudella oma itsesi? Mitä tapahtuisi? Miksi pelkäät niin paljon muita ihmisiä? Miksi mietit muiden ihmisten kohtaloita, mielipiteitä ja tarpeita? Meillä jokaiselle on omamme, yhtä arvokkaat ja yhtä uljaat.  Anna siis olla, ja usko itseesi ainakin yhtä paljon kuin kaikki ne ihmiset, jotka sinuun uskovat.

Haluat kirjoittaa itsesi ulos kaikesta siitä, mitä et ole ja mikä sinulle on vaikeaa. Haluat kirjoittaa täydestä sydämestäsi ja niin, että tulet luetuksi ja sitä kautta ymmärretyksi. Haluat kirjoittaa itsestäsi ulos pakon ja epävarmuuden. Haluat kirjoittaa itsestäsi ulos sen samean möykyn, joka estää sinua olemasta oma itsesi. Minkälainen olisit, jos olisit oma itsesi ja keskittyisit olennaiseen? Olisit vapaa ja kahleeton. Tuntisit itsesi hyödylliseksi ja tärkeäksi. Sinä haluat antaa itsestäsi jotakin tähän maailmaan. Haluat auttaa, viihdyttää, koskettaa ja lohduttaa. Haluat olla ilon tuoja ja onnistumisten jakaja. Haluat olla mukana silloin, kun hyvät asiat tapahtuvat.

Ja näin hyvät asiat tapahtuvat: Kesäsade ropisee omenapuun paksuille lehdille. On lämmintä ja pehmeää. Aurinko painuu mailleen pensasaidan takana noustakseen jälleen. Linnut laulavat ja lentävät. Siinä on kyllikseen tehtävää linnuille. Mitä jos sinäkin vain laulaisit ja lentäisit? Miksi et tekisi niin? Nouse rohkeasti siivillesi kohti taivaan syvää sineä ja anna koko olemisesi painon levätä tuulen päällä. Kirjoita kaikki jumalaiset laulusi ja päästä itsesi vapaaksi. Tee niin! Nouse tuulen mukaan, ja täytä tehtäväsi täysimääräisesti tässä elämässä. Kirjoita rohkeasti.

Rakkaudella, Helena

Kirjoittajalinjan vastuuopettaja