Skip to content
Ammatillista koulutusta, taideaineita, pelilinjoja, lähiruokaa sekä kokous- ja majoituspalveluja maaseutumiljöössä, Tampereen keskustan kupeessa.

AhlmanEdun itäsuomenkarjan lehmät muuttivat Kajaaniin

AhlmanEdun navetassa eletään historiallisia hetkiä, kun navetan väriläiskät, itäsuomenkarjan valko-ruskeat kyyttölehmät muuttivat perjantaina 2.6. Kajaaniin KAO:n Seppälän opetusmaatilalle. Muutoksen jälkeen navetassa keskitytään vaalimaan länsisuomenkarjan eri sukulinjoja. Lisäksi navettaan jää navetan matriarkka, 15-vuotias pohjoissuomenkarjan Ylläs.

”Muutos tehdään sen vuoksi, että länsisuomenkarjan eläinmäärä laskee jatkuvasti. Meille halutaan koota eri emälinjoja enemmän ja itäsuomenkarjan muutto Seppälän koulutilalle Kajaaniin vapauttaa paikkoja länsisuomenkarjalle”, maatilamestari Harri Ala-Kapee kertoo.

Ala-Kapeen mukaan jotain varauksia ja hankintoja on tehty vapautuville eläinpaikoille. Nyt AhlmanEdun navetassa on 16 eri länsisuomenkarjan sukulinjaa. Tavoitteena on saada saman katon alle ainakin 20 eri sukulinjaa.

”Sopeutuvat varmasti”

Vaikka muutos on suunniteltu, omista työkavereista luopuminen on myös tunteita herättävää.

”Kyyttöjä tulee ikävä, ne ovat olleet kiva väriläiskä karjassa. Koska ovat omia kasvatteja, niistä on haikeaa luopua.”

Luopumisen tuskaa helpottaa tieto siitä, että lehmät pääsevät jatkamaan eloaan toisessa karjassa, Ala-Kapee jatkaa. ”Ehkä verenperintönä evakkomatkasta kyytöt ovat helppoja kuljetettavia, joten varmasti pärjäävät reissussa ja sopeutuvat uuteen asuinpaikkaan.”

Ensimmäiset itäsuomenkarjan lehmät tulivat Ahlmanille jo vuonna 2002, mutta tulleet suvut eivät menestyneet. Nyt muuttavan Omenan kantaemä Rimma ostettiin vuonna 2004. Silloin ei geenipankkikarjasta ollut tietoa, mutta Ala-Kapee halusi suomenkarjan kaikkia rotuja esille koulunavettaan. Vuonna 2008 Sukevan vankilan itäsuomenkarjan siirtyessä Ahlmanille tehtiin geenipankkikarjasopimus ja sen jälkeen navetassa on ollut vain suomenkarjan kolmea eri rotua. Vuonna 2010 tuli lisäksi Jokioisten kartanolta kaksi sukulinjaa, joista Riitu, Silkki ja Untuva ovat Jokioisilta tullutta sukulinjaa.

Opiskelijat ovat tykänneet itäsuomenkarjasta, koska ovat omanlaisia persoonia. Ne vetävät puoleensa nuoria, moni niitä halaa ja rapsuttelee ja ikävöi niiden lähtöä, Ala-Kapee kertoo.

Länsisuomenkarjaan verrattuna itäsuomenkarjan luonne-erot johtuvat enemmän yksilöstä kuin rodusta. Itäsuomenkarjan lehmät ovat pienempiä ja tuottavat maitoa vähemmän. ”Perimässä on myös ilmeisesti se, että kun ruokaa on, sitä pitää syödä ja se näkyy”, Ala-Kapee nauraa.

 

Lisää tietoa:

Maatilamestari Harri Ala-Kapee
040 7586658
harri.ala-kapee(a)ahlman.fi