Skip to content
Ammatillista koulutusta, taideaineita, pelilinjoja, lähiruokaa sekä kokous- ja majoituspalveluja maaseutumiljöössä, Tampereen keskustan kupeessa.

Tänään laitoin yhden avioeron vireille ja tein kolme lasta

Viime viikolla puolestaan saattohoidin yhden vanhuksen, tilasin paikalle naispastorin vanhuksen toiveesta piittaamatta. Olin järjestämässä myös romanttista illallista.

Jännittävää ja uskomatonta eikö? Kirjoittajan elämässä mitkä tahansa käänteet ovat mahdollisia. Koskaan et aamulla tiedä, mitä päivän aikana tulee tapahtumaan ja mihin suuntiin henkilöhahmojen elämät lopulta alkavat viedä. Kirjoittaja ei ole koskaan yksin niin kauan kuin luovuuden sävel soi. Ja sitten kun oma ei soi, voi vilkaista, mitä muut ovat saaneet aikaiseksi nyt ja menneessä. Fiktio on uskollinen ystävä.

Karanteenityöpäivät ovat tarjonneet aivan erilaisen mahdollisuuden syventyä ja keskittyä johonkin –voisiko tässä tapauksessa sanoa rinnakkaismaailmaan – täysillä. Aamulla on helppo jatkaa tasan siitä, mihin edeltävänä päivänä kaikki jäi. Keskeytykset ovat täysin itsestä kiinni ja toisaalta pieni kurinalaisuus harjoittuu samalla siihen, mitä kirjoittajan työ suurimmaksi osaksi on: istumista, ajattelemista ja ajatusten järjestämistä oikeanlaisiksi kokonaisuuksiksi tiedoston sivulle tai paperille.

Kirjoittaminen on seikkailua ja todellisuuspakoa. Aina rivit eivät kuitenkaan synny itsestään: on päiviä, jolloin jokainen sana tuntuu sopimattomalta, turhalta, typerältä tai jokaisessa tuntuu olevan kirjoitusvirhe.  Näinä päivinä voi etsiä tietoa, havainnoida, tutkia, käydä kävelyllä henkilöhahmona kanssa tai pitää aivolepoa. Silläkin on yllättäviä vaikutuksia tuleviin teksteihin.

Kirjoittaminenko? Niin, kirjoittaminen on ennen kaikkea luomistyötä.

 

Kirjoituspajalta

 

Kaarina
kirjoittajalinja 2019-20