Aamusivut: Mielen multa

Kirjoittajalinjalla jokainen aamu alkaa aamusivujen kirjoittamisella: kirjoitamme 7 minuutin ajan sitä, mikä kulloinkin pyrkii pintaan: faktaa, fiktiota, runoja, tajunnanvirtaa…

Aamusivuja ei koskaan tarvitse näyttää kenellekään. Paitsi nyt. Nyt näytän osan sivuistani teille!

Sivuja on hieman editoitu esimerkiksi joidenkin sanojen ja asettelun osalta.

***

Mielen multa on siellä jo valmiina. Se kasvaa, mitä kasvaa. Lannoitteesta riippuen.

Jos on liikaa yksin, alkaa luultavasti versoa voikukkaa,
naavaa,
sammalia.

Alkaa pukata koiranputkea ja epätoivottuja ajatuksia, kasveja, joita on
kirpeä maistaa ja katkeraa syödä.

Jos on liikaa muiden rikkaruohoisten seurassa, voi alkaa uskoa, ettei mitään ruusuja olekaan. On vain tämä juolavehnä,
tämä isokoiranputki, tämä
hehkuvin kukin palava rikkapensas, joka syö kaikki metsät koirapuiston takana.

Ajattelen, siis olen. Siis kasvan. Kasvatan.

Kylvän ja varoen niitän satoa, joka happamoittaa veren tai saa sielun laulamaan. Viikatteella voisin niittää kaikki haitalliset, mutten tohdi, en raaski; olen kasvanut pitämään niistä, tottunut niiden
raadonomaiseen lemuun.

Minä ja mielen raatotarhani, yhdessä ikuisesti. Markkinoilla myyn pahan siemenet pahaa-arvaamattomalle poikaselle

Hän seitsenvuotiaana viettää liikaa aikaa yksin kotona

ja multa mielessä kutsuu

~ Maria Aarnio